Naphtali Rudnitzky
Naphtali Rudnitzky (4. toukokuuta 1869 Nikolajev, Ukraina, Venäjä – 1940 Ruotsi) oli juutalais-kristitty pappi, lähetyssaarnaaja ja kirjailija. Hänellä oli merkittävä rooli Israelin Ystävät ry:n perustamisessa Suomeen 1900-luvun alussa ja hän oli eräs varhaisimpia julkisesti kansallissosialistien toimintaa Saksassa arvostelleita kirjoittajia 1933.[1][2]
Tausta ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rudnitzky syntyi Nikolajevissa nykyisen Ukrainan alueella. Hän tuli 21-vuotiaana vakuuttuneeksi, että Jeesus on juutalaisten pyhien kirjoitusten lupaama Messias lukemalla Raamattua. Tultuaan sukunsa taholta hylätyksi asian vuoksi, Rudnitzky muutti Saksaan ja suoritti papin tutkinnon.[1][3] Hän oli baptisti.[2]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rudnitzky siirtyi pian kokoaikaiseen julistustyöhön ja hän matkusteli paljon manner-Euroopassa.[1] Aluksi hän toimi pastorina hetken aikaa, jonka jälkeen hän muutti Berliiniin. Berliinissä hänen järjestämissään hengellisissä kokouksissa kerrotaan olleen paljon kuulijoita. Hän piti kokouksia sekä juutalaisille että kristityille ja perusti useita ns. esirukouspiirejä, jotka tukivat hänen työtään. Suomessa Rudnitzky vieraili ensimmäisen kerran vuonna 1903.[3] Vuonna 1904 jo joillekin Suomen paikkakunnille perustettiin yhdistyksiä tukemaan hänen julistustyötään. Hän vieraili kuukauden ajan Suomessa vuonna 1907 kannustaen suomalaisia juutalaislähetystyöhön[3] ja hän oli puhujana Israelin Ystävät ry:n perustavassa kokouksessa Helsingissä vuonna 1908.[1]
Englantilainen juutalaislähetysjärjestö The Hebrew Christian Testimony of Israel tuki noina aikoina Rudnitzkyn työtä ja sen kautta myös Suomesta tullut tuki ohjattiin noina aikoina hänen käyttöönsä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän vaikutti erityisesti Berliinin alueella vankileireissä ja hänen kerrotaan saavuttaneen satoja tuhansia ihmisiä, kunnes hänen työnsä kiellettiin kaupungin juutalaisyhteisön vaikutuksesta. Tämän jälkeen hän toimi Skandinaviassa. Vuonna 1917 hän siirtyi Puolaan ja Liettuaan, jossa hän toimi köyhyydessä eläneiden juutalaisten parissa toimittaen eteenpäin muun muassa Ruotsista saamiansa lahjoituksia ja materiaalista apua eritoten Kovnossa, Grodnossa, Białystokissa, Varsovassa ja Łódźissa. Vuonna 1918 hän toimi myös Etelä-Venäjällä ja Kiovassa, Ukrainassa.[3]
Sodan jälkeen hän palasi Berliiniin, jossa jonkin ajan kuluttua kerrotaan antisemitistien häirinnän vaikeuttaneen hänen toimintaansa. Hän vieraili Suomessa jälleen 1923 ja samana vuonna Israelin Ystävät ry rekisteröitiin.[3] Yhdistys tuki Rudnitzkyn työtä merkittävästi eritoten 1923–1932 välillä.[1] Vuoden 1923 jälkeen hän toimi Potsdamista käsin Saksan juutalaisväestön keskuspaikoissa, kuten Berliinissä, Hampurissa ja Frankfurt am Mainissa. Hänen työnsä alkoi jälleen vaikeutua vuodesta 1932 lähtien, jolloin kansallissosialistit alkoivat ajaa arjalaisoppiaan. Heidän oppiensa mukaan ei-arjalaisilla ei olisi esimerkiksi ollut oikeutta toimia pastorina. Oppeja kannattanut Saksan kristittyjen uskonliike vaati 1933 arjalaislakien täytäntöönpanoa, Vanhan Testamentin käytöstä poistamista ja Uuden testamentin karsimista ”saksalaisen hengen” mukaiseksi. Toisin sanoen kristinusko piti puhdistaa "juutalaisuudesta". Rudnitzkyn toiminta vaikeutui ja hän muutti ensi Sveitsiin ja jonkin ajan kuluttua edelleen Pariisiin.[3]
Hän ei kuitenkaan jättänyt työtään ja hän vieraili jälleen muun muassa Suomessa vuosina 1935 ja 1936, puhuen Israelin Ystävien vuosikokouksissa. Hän jatkoi työtään muun muassa Tšekkoslovakian Brnossa vuoteen 1939 saakka. Saksan miehitettyä maan hän pääsi Ruotsin konsulin avustamana pakenemaan Ruotsiin. Hän kuoli Ruotsissa vuonna 1940.[3]
Yleisesti ottaen hänen lähetystyötään juutalaisten keskuudessa on kuvattu ”tehokkaaksi”. Hän julkaisi eräänä ensimmäisistä kirjoittajista kansallissosialistien valtaannousua ja toimia kritisoivia kirjoituksia jo 1933.[2]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rudnitzky julkaisi toistakymmentä teosta, muun muassa saksaksi ja ruotsiksi. Suomeksi hänen tuotannostaan on julkaistu ainakin kaksi teosta:[4]
- Saako nainen julistaa sanaa seurakunnassa? : raamatullinen vastaus tärkeään kysymykseen. Tammisaari: Tammisaaren kirjapaino, 1906. OCLC 58221635.
- Lauantaiko vai sunnuntai? : ovatko kristityt velvolliset viettämään vanhan testamentin sapattia?. Pori: Otto Andersinin kirjapaino, 1909. OCLC 58221600.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ronald Hentschel: Europaische Judenmission. Naphtali Rudnitzky. Freikirchenforschung, 2000, 10. vsk, s. 387-401. Julkaisun sisällysluettelo. (saksaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Naphtali Rudnitzky www.israelinystavat.fi. Israelin Ystävät ry. Arkistoitu 17.7.2007. Viitattu 9. maaliskuuta 2008.
- ↑ a b c Erich Geldbach: Baptist-Jewish relations: some observations from a German point of view (Linkki vie artikkelien etsintäkoneseen) Baptist History and Heritage. 2003. Viitattu 9. maaliskuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g Hannu Elo: Luento "Israel - Jumalan kansa" seminaarissa Järvenpäässä 3.5.2008 / osa 1. Shalom, toukokuu 2008, 35. vsk, nro 5, s. 15-18. Tampere: Israelin Ystävät ry. ISSN 0355-9904. Teksti verkossa. [vanhentunut linkki]
- ↑ Search results for 'Naphtali Rudnitzky' (hakutulos WorldCat-tietokannasta) worldcat.org. Viitattu 9. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva ja lyhyt biografia Israelin Ystävät ry:n sivustolla[vanhentunut linkki]
| ||||||||||||||
